Kalankasvatuksessa veden suuret happipitoisuuden vaihtelut vaikuttavat negatiivisesti kalojen hyvinvointiin ja tätä kautta niiden kasvuun. Veden korkea lämpötila sekä runsas kasvillisuus ovat olennaisia hälytysmerkkejä, joita on syytä tarkkailla erityisesti kesäisin.
Happikylläisyyden merkitys taloudelliseen kalankasvatukseen
Veden happipitoisuuteen vaikuttavat monet erilaiset tekijät, kuten lämpötila, vuorokausivaihtelu, ilmanpaine, ruokinta sekä kalojen koko ja stressitaso. Kalojen taloudellinen kasvunopeus on mahdollista saavuttaa ottamalla huomioon edellä mainitut muuttujat.
Esimerkiksi kirjolohet tarvitsevat suhteellisen paljon happea. Kirjolohet kuluttavat noin 0,3–0,5 kg happea jokaista rehukiloa kohden. Perinteisessä kirjolohen kasvatuksessa onkin suositeltavaa, että veden happikylläisyys on altaaseen virratessa 100 % ja ulosvirtauksessa vähintään 70 % riittävän hapensaannin takaamiseksi.
100 %:n happikylläisyys tarkoittaa, että yhdessä litrassa vettä on noin 14 mg happea 2˚C lämpötilassa. 20˚C lämpötilassa vastaava määrä on 9 mg.
Käytännössä sisääntuloveden happikylläisyystaso on usein erilainen, jos kalojen kasvatukseen hyödynnetään pintavettä. Erot johtuvat usein korkeista kesälämpötiloista sekä runsaasta kasvillisuudesta.
Vähimmäishappipitoisuus ulosvirtausvedessä. Taloudellista kirjolohen kasvatusta varten makean veden happipitoisuutta tulisi säätää veden lämpötilan mukaan. Kalan optimaalisen kasvun kannalta veden sopiva happipitoisuus on 70 %, kun lämpötila on 15˚C. Lämpötilan ollessa yli 15˚C, veden happipitoisuuden tulisi olla yli 70 %.
Vuorokausivaihtelu runsaskasvisessa vedessä
Runsaskasvisissa vesistöissä vuorokauden ajalla on merkittävä vaikutus veden happipitoisuuteen. Kesäisin runsaskasvisten ja leväpitoisten vesien happipitoisuus voi olla päiväsaikaan tarpeettoman suuri. Korkea happipitoisuus johtuu kasvien ja levien fotosynteesistä. Kasvit tuottavat päivän aikana niin paljon happea, että veden happipitoisuus nousee merkittävästi. Pimeän tullen yhteyttäminen pysähtyy ja kasvit alkavat kuluttaa tuottamaansa happea. Veden happipitoisuus onkin usein alimmillaan juuri ennen auringon nousua.
Vuorokausivaihtelu. Fotosynteesi vaikuttaa veden happipitoisuuteen ja vaikutukset vaihtelevat vesistön kasvillisuuden mukaan.
Hapen vaikutus rehukertoimeen (FCR) ja kalojen kasvuun
Happipitoisuuden vaihtelut aiheuttavat negatiivisia vaikutuksia rehukertoimeen. Kielteisiä vaikutuksia voidaan ehkäistä tehokkaalla hapen hallinnalla. Veden matala happipitoisuus ilman lisähapetusta johtaa huonoon FCR-arvoon. Lisähapella voidaan siis parantaa merkittävästi rehun käyttöastetta ja nopeuttaa kalojen kasvua.
Kesäaikaan tehdyssä kokeessa havainnoitiin perinteistä kirjolohen kasvattamoa, joka otti tulovetensä runsaasti kasvillisuutta sisältävästä purosta. Tulovesi jaettiin kahteen osaan, joista toiseen lisättiin happea. Veden happipitoisuutta mitattiin 24 tunnin ajan hapenmittauslaitteella. Hapenmittauslaitteen anturit asetettiin molempiin tulo- ja ulosvirtausvesiin. Mittauksia tehtiin 10 minuutin välein.
Happipitoisuuskokeet
Altaan sisäänvirtausveden happipitoisuus vaihteli suuresti. Yöllä veden happipitoisuus oli alhaisempi kuin vähimmäistaso, joka vaaditaan ulosvirtauksessa taimenen happitarpeen täyttämiseksi. Ulosvirtausvesi oli erittäin epätyydyttävää suurimman osan kokeilujaksosta vedessä, jossa lisähapetusta ei käytetty. Huonoimmat tulokset mitattiin öisin. Toisessa otannassa ulosvirtausveden arvot tasapainotettiin lisähapella. Kokeen tulokset osoittivat, että ulosvirtausveden happipitoisuus voitiin pitää optimaalisena lisäämällä happea veteen klo 16:00 – 08:00.
FCR ja kasvu – koetulokset
Kokeen aikana FCR oli 1,04 ja päivittäinen kasvu oli 0,80 % ilman lisähapetusta. Lisähapetuksella FCR oli 0,86 ja päivittäinen kasvu 1,30 %. Lisähapetuksella kalat tarvitsivat 19 % enemmän happea, mikä mahdollisti 30 % suuremman ruokinnan. Suurempi ruokinta johti kalojen nopeampaan kasvuun. Tämä on selvä osoitus hapensaannin merkityksestä kaupallisessa kalatuotannossa.
Hapetus voi parantaa rehukerrointa ja kalojen kasvua merkittävästi 13,5˚C lämpötilassa. Lähde: Tanskan kalankasvatus- ja vesiviljelyinstituutti.
Happipitoisuuden vaikutus kalojen kasvuun
Kalojen kasvu riippuu veden happipitoisuudesta. Optimaalisen kasvun ja heikentyneen kasvun välisessä vertailussa hapenpuutteen aiheuttama kasvun menetys tulee selkeästi esiin.
Happivajeen aikana kalat syövät vähemmän. On osoitettu, että rehun kulutus voi laskea alle 50 prosenttiin ruokintaohjeen mukaisesta määrästä.
Hapenpuute aiheuttaa kalojen ruokahalun heikkenemistä, josta seuraa kasvun hidastuminen. Kokeen tulos: 6. joulukuuta tehdyssä mittauksessa ero oli yli 100 grammaa kalaa kohti.
BioFarm – BioMarin asiantuntijatiimi
Vuosien kokemus, lukuisat mittaukset ja kalankasvattajien raportit osoittavat, että hyvistä happiolosuhteista huolehtiminen maksaa itsensä takaisin nopeasti. Tämä näkyy kalojen parempana kasvuna, taloudellisempana rehuhyötysuhteena sekä kalojen elinvoiman ja terveyden paranemisena.
BioMarin tekninen neuvontatiimi BioFarm tarjoaa tukea happipitoisuuden hallitaan sekä muihin kalankasvatuksekseen liittyviin aiheisiin. Ota yhteyttä alueesi BioFarm-asiantuntijaan saadaksesi lisätietoa.
Tulokset (9)
Veden happipitoisuus on usein merkittävin intensiivistä kalankasvatusta rajoittava tekijä. Veden matala happipitoisuus estää hyödyntämästä sekä kalan että rehun täyttä potentiaalia. Suihkualusta on esimerkki tehokkaasta ja yksinkertaisesta mekaanisesta menetelmästä veden happipitoisuuden lisäämiseen.
Oikean rehun valinta on ratkaisevassa asemassa kalankasvatuslaitosten tuotantotavoitteiden saavuttamisessa. Rehukokeiden tekeminen kalankasvatuslaitoksilla on tehokkain tapa tunnistaa parhaat rehuvaihtoehdot. Toiminnallaan BioMar tukee ja ohjaa tätä prosessia.
Veden happipitoisuuden tarkkailu ja hapetuksen toteuttaminen ovat taloudellisen kalankasvatuksen edellytyksiä.
?w=1920&%24withDefaultImage%24=&fmt=auto)
Ihmisten tavoin kalat tarvitsevat tietyn määrän happea selviytyäkseen. Veden liian alhainen happipitoisuus voi vaikuttaa kalojen terveyteen ja tätä kautta kalankasvatuslaitoksen taloudelliseen tulokseen. Veden happipitoisuutta tulee siis seurata aktiivisesti, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa.
Kalanviljelijät voivat saada parempia tuloksia vähemmällä rehulla
BioMarin oma BioFarm-asiantuntijatiimi auttaa lohen ja kirjolohen kasvattajia räätälöidyillä rehuratkaisuilla. Ammattilaisemme ovat omistautuneet jakamaan tietoa kalojen pigmentointistrategioista sekä auttamaan kumppaneitamme tuottamaan huippulaatuisia kalafileitä.
Meidän täytyy pitää parempaa huolta valtameristämme säilyttääksemme merikalakannat ja ylläpitääksemme kestävää kehitystä.
Kovan talven ja matalien lämpötilojen jälkeen kevään tulo voi aiheuttaa veden lämpötilan äkillisen nousun erityisesti Pohjois-Euroopassa. Tämä voi olla kaloille haasteellista aikaa, jos ruokintastrategiaa ei sopeuteta muuttuneisiin olosuhteisiin.
Kaikella mitä teemme, on vaikutuksia ympäristöön, mediassa puhutaan paljon yksilöllisestä hiilijalanjäljestä.