Veden happipitoisuuden tarkkailu ja hapetuksen toteuttaminen ovat taloudellisen kalankasvatuksen edellytyksiä.
Happi on yksi tärkeimmistä kalojen hyvinvointiin vaikuttavista kaasuista, ja sitä on oltava vedessä riittävä määrä. Kalat pystyvät säätelemään hapenkulutustaan, kunnes veden happipitoisuus laskee kriittisen alhaiseksi. Kalojen hapenpuutteen välttämiseksi veden happipitoisuutta on rikastettava lisähapella.
Happipitoisuuden mittaaminen
Suuret vaihtelut veden happipitoisuudessa vaikuttavat kielteisesti kalojen hyvinvointiin. Esimerkiksi kirjolohenkasvatuksessa veden happisaturaation tulisi olla altaaseen virratessa 100 % ja ulosvirtauksessa 70 % kalojen happitarpeen täyttämiseksi.
Happipitoisuuden tarkkailuun on hyödyllistä käyttää hapenmittauslaitetta, joka tallentaa tietoa veden laadusta pitkällä aikavälillä. Säännölliset mittaukset mahdollistavat huonojen ympäristöolosuhteiden tunnistamisen jo varhaisessa vaiheessa, jolloin tarvittaviin toimiin voidaan ryhtyä ajoissa.
Veden hapetus
Veden happipitoisuuden ollessa optimaalisen tason alapuolella, hapetus on välttämätöntä ihanteellisen rehukertoimen saavuttamiseksi. Lisäveden käyttö veden happipitoisuuden parantamiseksi on harvoin toteutuskelpoinen vaihtoehto, jonka takia teknisten ratkaisuiden käyttöönotto on usein tarpeen.
Veden happipitoisuuden lisääminen
Erilaiset hapen lisäysmenetelmät eroavat toisistaan sekä tehokkuudeltaan että vaikutuksiltaan muiden veden sisältämien kaasujen kanssa. Suurin mahdollinen kylläisyysaste vaihtelee siipipyörällä varustetun pintailmastimen 70 prosentista useisiin satoihin prosentteihin, jotka saavutetaan paineellisilla hapettimilla ja nestemäisellä hapella.
?w=1920&%24withDefaultImage%24=&fmt=auto)
Hapen lisäysmenetelmien tehokkuuden vaihtelu.
Nestemäisen hapen lisääminen suihkualustan avulla
Nestemäisen hapen käyttö on ainoa menetelmä, jolla voidaan saavuttaa yli 100 %:n happikylläisyysaste. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että vesi ei ”virkisty” nestemäistä happea lisäämällä, vaan se ainoastaan kyllästyy hapella. Kaasunpoisto on siis suoritettava ennen hapetusta. Yksi nestemäistä happea hyödyntävä hapetusmenetelmä on suihkualusta (jet platform). Suihkualustassa vesi virtaa vedenjakokammioista vaakasuoran levyn erikoisvalmisteisten suuttimien läpi.
?w=1920&%24withDefaultImage%24=&fmt=auto)
Vesisuihkut kulkevat hapella rikastetun kammion kautta ennen kuin ne osuvat veden pintaan noin 20 cm levyn alapuolella. Suihkut puhaltavat happikuplia veteen, jolloin syntyy ”kuplasumu”, joka varmistaa hapen tehokkaan sekoittumisen veteen.
Suihkualusta vaatii noin 75 cm:n korkeuseron jakelukammion vedenpinnan ja ulosvirtauksen vedenpinnan välille. Tämä voidaan usein toteuttaa luonnollisesti painovoiman avulla. Korkeuseron luomiseen voidaan tarvittaessa käyttää suhteellisen energiatehokasta potkuripumppua.
Kuva: Suihkualusta (kaavioimainen poikkileikkaus). Suihkualusta on yksi keino nestemäisen hapen lisäämiseen. Nestemäisen hapen käyttö on ainoa hapen lisäysmenetelmä, jolla voidaan saavuttaa yli 100 %:n happikylläisyysaste.
Torni-ilmastimet
Torni-ilmastimet eli kaskadi-ilmastimet koostuvat useista biolohkoista tai reikälevyistä, jotka saavat veden suurella pinta-alalla kosketuksiin ilman kanssa. Vettä kanavoidaan ilmastimeen pumpulla ja luonnollisella kaltevuudella. Torni-ilmastimen koko riippuu veden määrästä. Yhden biolohkon kattama veden määrä on noin 12–15 litraa sekunnissa. Biolohkojen on oltava hyvin tuuletettuja. Kuten kaikki järjestelmät, myös torni-ilmastimet ovat puhdistettava säännöllisesti tukosten sekä levien liiallisen kasvun estämiseksi.
?w=1920&%24withDefaultImage%24=&fmt=auto)
Kuva: Torni-ilmastin (kaaviomainen poikkileikkaus). Torni-ilmasin poistaa vedestä osan ei-toivotuista kaasuista.
Yksi torni-ilmastimen eduista on, että se poistaa vedestä osan ei-toivotuista kaasuista, esimerkiksi hiilidioksidia, ammoniakkia ja typpeä. Lähdevedestä ilmaisin voi poistaa myös osan aktiivisesta hiilihaposta.
Mammuttipumppu
Mammuttipumppu puhaltaa paineilmaa 70-80 cm:n syvyydessä sijaitsevien rei’itettyjen putkien läpi. Järjestelmä syöttää happea ilmasta veteen. Monissa kalankasvatuslaitoksissa mammuttipumppujärjestelmät ovat asennettu kiinteästi. Lisäksi on kehitetty siirrettäviä mammuttipumppuja. Mammuttipumppu voi myös lisätä veden kiertoa altaassa sekä osittaista ”kaasunpoistoa” vedestä
Mammuttipumppu, malli ja käyttötapa
Pintailmastin
Pintailmastimet asennetaan vedenpinnan yläpuolelle. Ne käyttävät sähkökäyttöisiä ”lapoja/ potkureita” veden ilmastamiseen.
Ilmakosketus hapettaa vettä. Pintailmastimella voidaan saavuttaa 70 %:n hapetusaste veden lämpötilan ollessa korkeintaan 15°C. Pintailmastimella on kuitenkin hankala saavuttaa kannattavan rehunkäytöasteen vaatima happitaso.
BioFarm – BioMarin asiantuntijatiimi
Vuosien kokemus, lukuisat mittaukset sekä hapetuslaitteita käyttöön ottaneiden kalankasvattajien raportit osoittavat, että hapenmittauslaitteisiin tehtävät investoinnit sekä veden happipitoisuuden valvontaan käytetty aika maksavat itsensä nopeasti takaisin. Hapenmittauksella saavutettu kalojen kasvun ja terveyden parantuminen sekä rehuhyötysuhteen kehittyminen ovat lisänneet kalankasvattamoiden tuottoa.
Kaikkien mittaus- ja hapetuslaitteiden puhdistus ja huolto ovat tärkeitä rutiinitehtäviä. Ne varmistavat laitteiden oikean ja taloudellisen toiminnan.
BioMarin tekninen neuvontatiimi BioFarm tarjoaa tukea hapenhallintaan sekä muihin kalankasvatuksen hallintaan liittyviin kysymyksiin. Ota yhteyttä alueesi vastaavaan BioFarm-asiantuntijaan saadaksesi lisätietoja.
Katso BioFarmin video hapenhallinnasta
Tulokset (12)
Veden happipitoisuus on usein merkittävin intensiivistä kalankasvatusta rajoittava tekijä. Veden matala happipitoisuus estää hyödyntämästä sekä kalan että rehun täyttä potentiaalia. Suihkualusta on esimerkki tehokkaasta ja yksinkertaisesta mekaanisesta menetelmästä veden happipitoisuuden lisäämiseen.
Kalankasvatuksessa veden suuret happipitoisuuden vaihtelut vaikuttavat negatiivisesti kalojen hyvinvointiin ja tätä kautta niiden kasvuun. Veden korkea lämpötila sekä runsas kasvillisuus ovat olennaisia hälytysmerkkejä, joita on syytä tarkkailla erityisesti kesäisin.
Oikean rehun valinta on ratkaisevassa asemassa kalankasvatuslaitosten tuotantotavoitteiden saavuttamisessa. Rehukokeiden tekeminen kalankasvatuslaitoksilla on tehokkain tapa tunnistaa parhaat rehuvaihtoehdot. Toiminnallaan BioMar tukee ja ohjaa tätä prosessia.
?w=1920&%24withDefaultImage%24=&fmt=auto)
BioMarilla ymmärrämme, että laadukkaiden merenelävien taustalla on kalojen ja katkarapujen korkeatasoinen ravinto. Olemme sitoutuneet tuottamaan vesiviljelyrehuja, jotka tukevat kala- ja katkarapulajien kasvua sekä suojelevat valtameriä ja parantavat lautasillemme päätyvän ravinnon laatua. Asettamiemme laatuvaatimusten avulla täytämme vesiviljelijöiden sekä kuluttajien tarpeet ja odotukset.
?w=1920&%24withDefaultImage%24=&fmt=auto)
Ihmisten tavoin kalat tarvitsevat tietyn määrän happea selviytyäkseen. Veden liian alhainen happipitoisuus voi vaikuttaa kalojen terveyteen ja tätä kautta kalankasvatuslaitoksen taloudelliseen tulokseen. Veden happipitoisuutta tulee siis seurata aktiivisesti, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa.
Kalanviljelijät voivat saada parempia tuloksia vähemmällä rehulla
Blue Circlen vesiviljelymatka alkoi uteliaisuudesta, jonka herätti käyttämätön lampi Lauriksen isän mailla. Ilman aiempaa kokemusta kalankasvatuksesta, vahvan rahoitus- ja liiketoimintataustan omaava Lauris Apsis näki tilaisuuden luoda jotain merkityksellistä. Lauris ja hänen suomalainen yhteistyökumppaninsa Salmela-Yhtiöt Oy perustivat latvialaisen Blue Circle (Zivs uz Ledus) -kalankasvatuslaitoksen. Nykyisin Blue Circle tuottaa ensiluokkaista nieriää huippuluokan vesiviljelyjärjestelmien avulla.
BioMarin oma BioFarm-asiantuntijatiimi auttaa lohen ja kirjolohen kasvattajia räätälöidyillä rehuratkaisuilla. Ammattilaisemme ovat omistautuneet jakamaan tietoa kalojen pigmentointistrategioista sekä auttamaan kumppaneitamme tuottamaan huippulaatuisia kalafileitä.
Meidän täytyy pitää parempaa huolta valtameristämme säilyttääksemme merikalakannat ja ylläpitääksemme kestävää kehitystä.
Kalanviljely on vähiten resursseja vaativa eläinperäisen proteiinin ruuantuotantomuoto.
Kovan talven ja matalien lämpötilojen jälkeen kevään tulo voi aiheuttaa veden lämpötilan äkillisen nousun erityisesti Pohjois-Euroopassa. Tämä voi olla kaloille haasteellista aikaa, jos ruokintastrategiaa ei sopeuteta muuttuneisiin olosuhteisiin.
Kaikella mitä teemme, on vaikutuksia ympäristöön, mediassa puhutaan paljon yksilöllisestä hiilijalanjäljestä.