Matalat fosforipäästöt, vihreä aloite

1. maaliskuuta 2023

GUDP-tuetun Hav-Tek-projektin tulokset osoittavat, että BioMarin Blue Impact, rehukonseptilla kehitetty korkean teknologian matalafosfori rehu täyttää alhaisten fosforipäästöjen odotukset ja edistää siten vesiviljelyn kestävää kehitystä.

GUDP-tuetun Hav-Tek-projektin tulokset osoittavat

Vesiviljelytuotannon vihreä muutos on hyvässä vauhdissa BioMarin Blue Impact -rehukonseptilla kehitetyillä rehuilla, jotka huomioivat kalankasvatusrehun ympäristövaikutukset ympäristöömme.

DTU Aquan johtam GUDP*-projekti "Hav-Tek" on vuosina 2019–2022 pyrkinyt vahvistamaan ympäristöteknisiä ratkaisuja vesiviljelytuotannon parantamiseksi. BioMar on kumppanina hankkeessa yhdessä Dansk Akvakulturin, AquaPrin, DTU Aquanja DTU-Mekin kanssa. Hav-Tek-projektissa on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa fosforin vähentämiseen rehussa, jota testattiin verkkoallaslaitoksella, jossa mahdollisesti parantuneet ympäristö- ja tuotanto-olosuhteet voidaan dokumentoida.

Projekti on nyt saatu päätökseen ja hankkeen tulosten esittelyssä tammikuun 2023 lopussa kävi ilmi, että testattu korkean teknologian matalafosfori rehu, eli BioMarin Blue Impact Aqua, täyttää alhaisten fosforipäästöjen odotukset.

BioMarin maailmanlaajuisen vesiviljelyrehujen tutkimus- ja kehitysosaamisen ansiosta rehukonsepti Blue Impact otettiin käyttöön vuonna 2020. Samaan aikaan julkistettiin Blue Impact Aqua, ensimmäinen yhteistyössä asiakkaidemme kanssa kehitetty rehusarja. Rehukonseptin tarkoitus on vähentää rehun fosforipitoisuutta. Tämä tapahtuu vähentämällä rehun kokonaisfosforin määrää ja lisäämällä samalla kalojen käytettävissä olevan fosforin määrää. Samalla Blue Impact Aquan tavoitteena on lisätä kalantuotantoa lisäämättä fosforipäästöjä.

Blue Impact Aquan kehittämisessä BioMar on käyttänyt asiantuntemustaan fytiinin orgaanisesta haposta ja fytaasi entsyymistä. Fytiiniä löytyy kasveista suoloina, joita kutsutaan fytaateiksi. Näitä suoloja (fytaatteja) esiintyy muun muassa kaikissa viljoissa. Noin. 2/3 - 4/5 viljan fosforipitoisuudesta esiintyy fytiiniyhdisteinä. Rehun fytiinihappopitoisuus ei vaikuta ainoastaan ​​fytiineihin sitoutuneen fosfaatin saatavuuteen, vaan myös makro- ja mikromineraaliaineiden hajoamiseen. Fytiini on siksi ravitsemuksellisesti mielenkiintoinen. Mutta kuten ihmiset, kalat eivät pysty hyödyntämään fytiiniä – se erittyy liukenemattomana kalsiumsuolana, jolloin osa ruuan arvokkaasta fosfori- ja muiden kivennäisaineiden sisällöstä jää käyttämättä ja päätyy ulosteeseen. Kalojen fosforitarpeen tyydyttämiseksi on perinteisesti lisätty epäorgaanista fosforia, jota esiintyy pääasiassa fosfaattina erilaisissa mineraaleissa ja jota louhitaan fosfaattipitoisista kivistä.

Fytaasi on entsyymi, joka hajottaa fytiinihappoa. Fytaasin lisääminen rehuun lisää rehun sulavuutta ja kalan kykyä hyödyntää ​​kasviraaka-aineista saatavaa fosforia. Kalojen on saatava tietty määrä fosforia täyttääkseen ravitsemuksellisen fosforin tarpeen luonnolliselle kasvulle ja mädintuotannolle. Kasviperäisistä raaka-aineista saatavan fosforin ja kivennäisaineiden lisääntynyt hyötykäyttö fytaasia lisäämällä vähentää tarvetta lisätä fosforia rehuun kalan ravintotarpeiden tyydyttämiseksi.

Blue Impact rehun avulla voidaan vähentää vesiympäristöön vapautuvan sulamattoman fosforin määrää, samalla kun maailman rajallisia fosforivaroja ei tarvitse käyttää.

BioMar seuraa jatkuvasti asiakkaiden kokemuksia matalafosforipitoisesta rehusta. Blue Impact Aquan fosforipitoisuus on 0,6 %. Saadun asiakaspalautteen mukaan Blue Impact rehulla saavutetaan erinomainen kasvu, mätisaanto, fileen väri ja lihasrakenne.

Paremman fosforin liukoisuuden, vähentyneiden fosforipäästöjen ja lisääntyneen kalatuotannon ansiosta Blue Impact Aqua parantaa ja vähentää fosforin käyttöä ja näin ollen suojelee planeettamme luonnonvaroja.

Vesiviljelytuotannon vihreä siirtymä on hyvässä vauhdissa.


Lisää tietoa Hav-Tek-projektissa käytetystä vähäfosforisesta rehusta löytyy tieteellisestä artikkelista“Reducing phosphorus emissions from net cage fish farming by diet manipulation”, v. Johanne Dalsgaard (DTU Aqua) Per Bovbjerg Pedersen (DTU Aqua), Kim Schön Ekmann (BioMar ja DTU Aqua) ja Mikkel Detz Jensen (BioMar). Lue artikkeli täältä.

*Hav-Tek-hanke on saanut rahoitusta ympäristö- ja elintarvikeministeriön alaiselta Green Development and Demonstration Programme (GUDP) -ohjelmalta.